Päivitys 2024: Vaikka kirjoitus käsittelee edellistä kansalaisaloitetta, joka kaatui vuonna 2023, on nykyinen kansalaisaloite lähes täysin samansisältöinen. Sen vuoksi kirjoituksemme on edelleen ajankohtainen.
Suomessa on kuluneen kevään ja kesän aikana otettu kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eheytyshoitoihin. Maaliskuussa Suomen psykiatriyhdistys julkaisi eheytyshoitoja vastustavan kannanoton. Kesäkuussa Suomen Psykologiliitto seurasi esimerkkiä. Reilu viikko sitten avattiin Ehjänä syntynyt –kansalaisaloite, jonka tavoitteena on kriminalisoida eheytyshoidot.
Hieno juttu! Vihdoinkin laki kieltäisi myös uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvan eheyttämisen. Mutta kuinka aloite oikeastaan määrittelee eheytyshoidot? Käymme läpi ongelmakohtia aloitteessa.
Eheytysterapia on syystäkin käsitteenä erittäin tunnelatautunut
Homoseksuaalien eheytyshoidoilla on pitkä ja synkkä historia. Ehkä tunnetuin eheytyshoitojen uhri oli matemaatikko Alan Turing, joka tuomittiin homoseksuaalisista teoista ja kastroitiin kemiallisesti estrogeenilla. Homoseksuaalien eheyttämiseen on käytetty toinen toistaan hirvittävämpiä menetelmiä, kuten sähköshokkeja ja lobotomiaa jääpiikeillä. Sähköshokkeja on Olli Stålströmin väitöskirjan mukaan Suomessakin suositeltu homoseksuaalisuuden ”hoitoon”. Vallalla oli vielä muutama vuosikymmen sitten käsitys, että homoudesta pystyi parantumaan.
Vaikka tällaiset raakalaismaiset menetelmät ovat ainakin länsimaissa onneksi jääneet historiaan, eheytyshoidot sinällään eivät aivan kokonaan ole. Valvira kielsi eheytystoiminnan osana terveysalan ammattilaisen ammatinharjoittamista Suomessa vuonna 2013, mutta vapaa-ajan toimintaa ja uskonnollisten yhteisöjen toimintaa kielto ei koske. Suomessakin eheytyshoitoja yhä harjoitetaan ja ainakin eheytymiskursseja järjestää Elävät vedet -niminen yhdistys (ent. Aslan ry).
Useiden tutkimusten mukaan yritykset muuttaa ihmisen seksuaalista suuntautumista ovat erittäin vahingollisia. On siis ainoastaan hyvä ja tervetullut asia, että homoseksuaalien eheytyshoidot halutaan lailla kieltää. On myös ymmärrettävää, että juuri psykiatrit ja psykologit ovat ensimmäisinä ottamassa asiaan kantaa, sillä eheytysterapian kammottava historia liittyy nimenomaan psykiatriaan.
Kansalaisaloite hämärtää käsitteitä ja niputtaa yhteen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
Kansalaisaloitteessa (ja kannanotoissa) ei eroteta toisistaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, vaikka kyseessä on kaksi hyvinkin erilaista ryhmää erilaisine tarpeineen. Siinä ei myöskään eroteta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eheytyshoitoja. Homoseksuaalien eheytyksessä tavoitteena on muuttaa ihmisen seksuaalinen suuntautuminen eli se, kehen hän tuntee seksuaalista ja romanttista vetoa. Kysymys sukupuoli-identiteetistä on paljon monimutkaisempi.
Homoseksuaalisuuden eheytys on monissa tutkimuksissa osoitettu haitalliseksi. Sukupuoli-identiteetin muuttamisesta esimerkiksi terapialla sen sijaan ei ole olemassa laadukasta tutkimustietoa.
Transsukupuolisia ei tule painostaa luopumaan sukupuoli-identiteetistään. Mikäli on olemassa potilaan transsukupuolisesta identiteetistä luopumiseen aggressiivisesti tähtäävää terapiaa, se on potilaalle vahingollista.
Kehoa muokkaavat lääketieteelliset transhoidot voivat olla tarpeellisia, jos terveydenhuollon ammattilaiset toteavat, että sukupuoliristiriidan kokemus on pysyvä eikä lievene muilla keinoin. Kansalaisaloitteessa ja kannanotoissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, tarkoitetaanko eheyttämisellä tapauksia, joissa sukupuoliristiriita lievenee eri vaihtoehdot avoimena pitävän keskusteluterapian myötä. Valitettavasti käsitteiden epäselvyys ei koske pelkästään kansalaisaloitetta, vaan joissain maissa kuten Kanadassa, eräissä USA:n osavaltioissa ja osassa Australiaa on voimassa tai tulossa voimaan lakeja, joissa eheytystä ei määritellä tarkasti.
Eheytyshoitokieltoa saatetaan käyttää hormonien ja leikkaushoitojen vapauttamisen lobbaamiseen
Kansalaisaloitteeseen linkitetyn American Psychological Associationin (APA) kannanoton yhtenä tavoitteena vaikuttaa olevan taata ns. affirmatiivinen hoito (eli mahdollinen puberteetin jarrutushoito, hormonihoito ja/tai maskulinisoivat/feminisoivat leikkaukset) kaikille sitä haluaville.
APA:n kannanotossa määritellään affirmatiivinen lääketieteellinen hoito mm. hormoni- ja leikkaushoidoiksi: ”Some transgender and gender nonbinary individuals seek gender-affirming medical care (e.g., hormone therapy, surgery) …” Portinvartijuutta eli hormoni- ja leikkaushoitoa edeltäviä tutkimuksia ja harkintaa pidetään eheytysterapiana: “Hipp et al. (2019) identified forms of GICE [Gender Identity Change Efforts] [–] including violence, “church hurt” (i.e., religious or faith-based trauma), and gatekeeping from gender affirming care. These efforts may be referred to as “conversion therapies”, “corrective” treatments, or “normalizing” therapies (Hill et al., 2010)”. (Lihavointi oma)
Kansalaisaloitteen taustamateriaaleissa siis sanotaan, että sukupuoliristiriidasta kärsivän potilaan tutkiminen ennen hormonihoitojen ja leikkauksien suosittelemista on eheyttämistä. Tietyt toimijat Suomessa pyrkivät lobbaamaan nykyisten hoitosuositusten tilalle affirmatiivista hoitoa ja amerikkalaista ns. informed consent –mallia. Jää avoimeksi, voitaisiinko eheytyshoitokieltoa käyttää tässä lobbaamisessa.
Eheytyshoitokielto voi pahimmillaan johtaa keskusteluterapian kieltämiseen sukupuoliristiriidan hoidossa
Sukupuoliristiriita ei ole yksiselitteinen asia ja sen taustatekijät ovat monimutkaisia. Sukupuoliristiriidan kanssa yleisiä samaan aikaan esiintyviä ongelmia ovat esimerkiksi mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, autismin kirjon häiriöt, dissosiaatiohäiriöt ja traumat. Suomessa jopa yli kolmasosa transpoliklinikoille lähetetyistä potilaista ei olekaan lääketieteellisessä mielessä transsukupuolisia, vaan sukupuoliristiriitaa on tuottanut esimerkiksi jokin psykoottinen sairaus, rajatilapersoonallisuus tai harhaluuloisuushäiriö.
On mahdotonta tietää ilman lisätutkimuksia, milloin kyseessä on transsukupuolisuus ja milloin jonkin muun asian, kuten trauman, aiheuttama sukupuoliristiriita. Monet transsukupuoliset ovat vahvasti psykiatristen tutkimusten ja hoitojen kannalla. Tällä hetkellä Suomessa tehdään psykiatrinen tutkimus ennen transhoitoihin pääsyä – mikä APA:n dokumentissa määritellään eheytyshoidoksi – mutta silti osa detransitioituu, eli ei myöhemmin enää koe olevansa transsukupuolinen ja mahdollisesti katuu hoitojaan.
Jos eheytyshoidot kriminalisoidaan epäselvin sanankääntein, voi eteen tulla tilanne, jossa sukupuoliristiriitaa kokeva ihminen ei saa psykiatrista hoitoa muihin ongelmiinsa, koska se voitaisiin katsoa eheyttämiseksi. Tämä ei luultavasti ole kenenkään tavoite, mutta maissa, joissa eheytyskielto on otettu käyttöön, näin on käytännössä tapahtunut.
Psykiatrit ja psykologit voivat pelätä saavansa syytteet eheytyshoidoista, jos he tarjoavat muuta kuin sukupuoli-identiteettiä vahvistavaa affirmatiivista hoitoa. Ulkomailla osa ammattilaisista on siksi lakannut ottamasta vastaan sukupuoliristiriidasta kärsiviä potilaita. (Asiasta lisää Gender: A Wider Lens –podcastissa.)
Transhoitoja saatetaan käyttää eheytysterapiana homoseksuaaleille
Aina ei ole selvää, mikä on eheyttämistä. Onko eheyttämistä painostaa homoseksuaaleja sukupuolen ”korjaamiseen”, jotta heistä tulisi heteroita transsukupuolisia? Esimerkiksi Iranissa homoseksuaalisuus on kiellettyä, ja kiinni jääneiden homoseksuaalien on pakko joko hyväksyä rangaistus (miehille kuolema, naisille raipaniskuja) tai suostua lääketieteelliseen transitioon. Myös Isossa-Britanniassa on tullut esiin tapauksia, joissa vanhemmat ovat halunneet tehdä lapsestaan heteron transhoitojen avulla.
Suuri osa sukupuoliristiriitaa kokevista nuorista kertoo olevansa homo- tai biseksuaaleja. Lapsuudessa koettu sukupuoliristiriita ennustaa ensisijaisesti aikuisuuden homoseksuaalisuutta, ei transsukupuolisuutta. On erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että useimpien lasten sukupuoliristiriita lievittyy itsekseen murrosiän alettua tai viimeistään sen loppuun mennessä, mikäli lapsi ei transitioidu sosiaalisesti eikä lääketieteellisesti.
Sen sijaan puberteetin jarrutushoito johtaa tutkimusten mukaan lähes aina siihen, että lapsen sukupuoliristiriita jatkuu ja hän aloittaa vastakkaisen sukupuolen hormonihoidot. Tällaisella hoitopolulla nuori jää pysyvästi lisääntymiskyvyttömäksi ja luonnollisen murrosiän väliin jättäminen voi aiheuttaa seksuaalista kyvyttömyyttä sekä muita terveysongelmia. Siksi suomalaiset lääkärit eivät mielellään määrää hormoniblokkereita alle 16-vuotiaille.
Tarkkojen tutkimusten ja keskusteluterapian tuomitseminen eheytykseksi tekisi paradoksaalisesti homoseksuaalisten nuorten eheyttämisestä pakollista, ei laitonta.
Tietyt tahot kampanjoivat hormoniblokkerien vapauttamisen puolesta niiden väitettyyn harmittomuuteen vedoten. Sukupuoliristiriidasta kärsivien lasten suora ohjaus puberteetin jarrutushoitoon johtaisi suurella todennäköisyydellä siihen, että aikanaan sukupuoliristiriidattomaksi homoseksuaaliksi kasvavasta lapsesta tehdäänkin transsukupuolinen hetero. Tarkkojen tutkimusten, keskusteluterapian ja tilanteen tarkkailun – eli affirmatiivisesta hoidosta pidättäytymisen – tuomitseminen sukupuoliristiriidasta kärsivien lasten eheytykseksi tekisi paradoksaalisesti homoseksuaalisten nuorten eheyttämisestä pakollista, ei laitonta.
Homoja painostetaan eheytymään myös sateenkaariyhteisön sisällä
LGBTQIA+-yhteisön sisällä esiintyy modernia homofobiaa ja väitteitä, että seksuaalinen suuntautuminen kohdistuisi sukupuoli-identiteettiin eikä biologiseen sukupuoleen. Tämän logiikan mukaan lesbot ja heteromiehet ovat transfobisia, mikäli he eivät halua harrastaa seksiä sellaisten peniksellisten henkilöiden kanssa, jotka identifioituvat naisiksi. Halua, joka kohdistuu vain biologisiin naisiin, kutsutaan fetissiksi, genitaalipreferenssiksi ja vulvafanatismiksi.
Lesbojen ja homojen painostaminen heteroseksiin on eheyttämisyritys. Toivottavasti kansalaisaloite on merkki siitä, että myös muut suomalaiset LGBTQIA+-toimijat vihdoinkin selväsanaisesti tuomitsisivat suvaitsevaisuuden nimissä tehdyn eheyttämisen.
Lopuksi
Ehjänä syntynyt -kansalaisaloite on tervetullut lisä keskusteluun. Erityisesti uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuu toimintaa, jonka juridista asemaa on voitava tarkastella kriittisesti. Ulkomailla havaittujen ongelmien välttämiseksi toivomme, että eheytyskieltolaki tekee selväksi, että keskusteluavun tarjoaminen sukupuoliristiriidasta kärsiville aikuisille ja nuorille sekä perusteelliset tutkimukset ennen kehoon kajoavia hoitoja eivät ole eheytystä.