Keskiviikon kolumni: Mikä ja kuka on lesbo?
Vieraskynä: Duumimamma
Ajauduin taannoin eräässä Setan Facebook-julkaisun kommenttikentässä väittelyyn aiheesta, mitä käsite “lesbo” tarkoittaa, ja ketkä kaikki voivat kutsua itseään lesboksi. Omassa nuoruudessani pari vuosikymmentä taaksepäin tämä keskustelu olisi ollut tarpeeton, ellei jopa naurettava, sillä kaikki ymmärsivät sen tarkoittavan homoseksuaalia naista. Sain kuitenkin nyt itse näin reilusti aikuisena, toisen naisen kanssa naimisissa olevana lesbona kuulla kunniani, ettei asia olekaan ihan niin jämpti.
Nimittäin itse Seta osallistui keskusteluun kommentoimalla, että ”lesbous on myös lesbojen oman kansainvälisen kattojärjestön sisällä määritelty intersektionaalisesti ja itsemäärittelyoikeutta kunnioittavasti (vapaasti suomennettuna): ’E*LC käyttää sanaa ‘lesbo’ laajana, inklusiivisena terminä, johon sisältyvät kaikki lesbot, biseksuaalit ja queer- naiset (cis- ja transsukupuoliset) ja ei-binääriset sekä intersukupuoliset henkilöt, jotka tuntevat yhteyttä lesbon identiteettiin ja lesboaktivismiin’”. (The Eurocentralasian Lesbian* Community)
Tästä kimmokkeen saaneena haluan perustella kohta kohdalta, miksi kyseinen väite on yksinkertaisesti väärin.
Ensinnäkin lesbo tarkoittaa ainoastaan homoseksuaalia naista, eikä yhtään mitään muuta. Henkilö ei ole lesbo, elleivät nämä kaksi ehtoa, eli naissukupuoli ja homoseksuaalisuus, täyty. Lesbon käsite on siten eksklusiivinen, eikä missään nimessä laaja tai inklusiivinen.
Sekä miehiä että naisia kohtaan vetoa tuntevat biseksuaalit eivät ole sama asia kuin homoseksuaalit. Kattotermi ”queer” taas voi nykykontekstissa tarkoittaa mitä tahansa. Mikä jollain tavalla liittyy seksuaali-, sukupuoli- tai ihmissuhdenormeista poikkeamiseen tai tietynlaiseen poliittiseen ideologiaan. Lesbot eivät ole yleisesti ja epämääräisesti queereja, vaan spesifisti homoseksuaaleja naisia. Homoseksuaalisuus itsessään ei ole myöskään poliittinen kannanotto.
Transnaiset, eli biologiset miehet, taas eivät voi olla lesboja, koska he ovat miehiä. Lesbous on naisten välistä, biologiseen sukupuoleen kohdistuvaa seksuaalista vetovoimaa. Yksikään lesbo ei viehäty “naisen identiteetistä”, joka voi tarkoittaa mitä tahansa, mutta joka yleensä queer-ideologiassa tarkoittaa miesten visiota siitä, mitä ja millaisia naiset ovat – tarkemmin, millaisia naisten tulisi miesten mielestä olla. Lesbot eivät myöskään viehäty naisina esiintyvistä miehistä riippumatta siitä, kuinka paljon heille on annettu vastakkaisen sukupuolen hormoneja tai tehty plastiikkakirurgisia kehonmuokkaustoimenpiteitä. Tällaisista miehistä viehättyvän naisen on virheellistä väittää itseään lesboksi.
Entä sitten ei-binääriset ja intersukupuoliset? “Ei-binäärisyys” voi queerin tavoin tarkoittaa mitä tahansa, koska hyperyksilöllisessä queer-ideologiassa ihmiset voivat itse vapaasti valita, mitä termi juuri heille ajankohtaisesti merkitsee. Tarvittaessa tätä merkitystä voidaan myös venyttää ja taivuttaa kuvailemaan ihmisen kulloistakin kokemusta itsestään.
On paljon naisia, jotka identifioituvat ei-binäärisiksi, mutta koska he ovat sukupuoleltaan tosiasiassa naisia, voivat he ilman muuta olla lesboja. Toisaalta sopii ihmetellä, miksi ei- binääriseksi itsensä kokeva nainen haluaa samanaikaisesti irtisanoutua omasta naiseudestaan ja kieltää sukupuolensa, mutta kuitenkin kuvata seksuaalista suuntautumistaan nimenomaan naiseuteen ja naisten väliseen rakkauteen perustuvalla termillä?
Myös tähän liittyen on syytä korostaa lesbouden kokonaisvaltaisuutta seksuaalisena suuntautumisena. Se sisältää emotionaalisen tunnesiteen ja kiintymyksen, romanttisen viehätyksen ja halun muodostaa parisuhteen. Sisältäen myös seksuaalisen vetovoiman ja kiihottumisen toisen naisen vartalosta. Suurimmalla osalla aikuisista seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa nimenomaan kokonaisvaltaista orientaatiota jompaa kumpaa tai molempia sukupuolia kohtaan. Ilman kokematta tarvetta lähteä pilkkomaan tätä suuntautumista queer-ideologiassa suosittuun hiustenhalkomismalliin.
Tästä syystä ihminen ei voi olla yhtä aikaa aseksuaali ja homoseksuaali, toisin kuin kuvaamassani keskustelussa myös kuulin väitettävän. Kuten useimmille ihmisille yleensäkin, myös lesboille seksuaalisuus ja seksi ovat keskeinen terveyden, hyvinvoinnin ja parisuhteen osa-alue. Yksilöllistä vaihtelua esiintyy sen suhteen, millainen ja missä määrin tapahtuva seksuaalinen kanssakäyminen koetaan tyydyttäväksi. Toisilla on korkeampi libido ja heidän elämässään seksi on tärkeämmässä roolissa kuin toisten. Kuitenkin lähtökohtaisesti seksuaalisuuden toteuttaminen on ihmislajille tyypillinen käyttäytymistarve. On yhtä väärin sekä yliseksualisoida lesbous palvelemaan pelkkää pornoteollisuutta, että infantilisoida aikuisia, jopa elämänmittaisessa parisuhteessa ja avioliitossa eläviä lesboja, typistämällä lesbous pelkäksi naisten väliseksi ystävyydeksi ilman seksuaalista aspektia.
Intersukupuolisia ihmisiä taas ei pitäisi varustaa keppihevosiksi tähänkään keskusteluun, koska intersukupuolisuudessa on kyse sukupuolen kehityshäiriöstä, ja ilmiönä vieläpä harvinaisesta sellaisesta. Intersukupuoliset ovat lähtökohtaisesti naisia tai miehiä, joiden sukupuolipiirteitä tämä kehityshäiriö koskee.
Lopuksi haluan kommentoida vielä lesbon identiteetistä ja lesboaktivismista. Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen on lähtökohtaisesti synnynnäinen, pysyvä ja tahdosta riippumaton ominaisuus. Identiteetti taas on läpi elämän muuttuva kokemus omasta itsestä. Tämä rakentuu sen pohjalle, kuka yksilö on suhteessa muihin ihmisiin, kulttuuriin ja ympäristöön, millaisia ominaisuuksia, arvoja, uskomuksia ja kokemuksia hänellä on, ja mitä hän elämässään konkreettisesti tekee. Queer-ideologiassa ihmisen identiteetillä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä sen kanssa, kuka hän tosiasiassa on, ja mitä hän tekee, vaan identiteetti on jokaisen oma ilmoitusasia ilman kytköstä reaalimaailmaan.
Väittämällä, että kuka tahansa voi niin halutessaan olla lesbo, halvennetaan todellisessa maailmassa elämäänsä eläviä lesboja. Heidän seksuaalinen suuntautuminen on kautta historian ollut kiellettyä, salattavaa, rangaistavaa, luonnotonta ja likaista. Sitä on yritetty eheyttää pakkoavioliitoin tai korjaavin raiskauksin. Sitä on joko yliseksualisoitu ja riistetty naisilta pornon tuottamiseksi miehille, tai jonka olemassaolo on yksinkertaisesti kiistetty mahdottomana ja infantilisoitu pelkäksi ystävyydeksi. Kuka edes varta vasten haluaisi tuntea yhteyttä lesbon identiteettiin maailmassa, jossa lesbot edelleen kohtaavat syrjintää ja väkivaltaa, jossa he joutuvat salaamaan seksuaalisen suuntautumisensa, eivätkä voi elää onnellisina ja omina itsenään, ja jonka kaikissa puhutuissa kielissä ei ole edes tätä nimenomaista käsitettä kuvaamaan naisten välistä rakkautta?
Entäs lesboaktivismi? Tarpeellista, sillä lesboilla on yhä paljon työtä tehtävänä, jotta saamme ympäri maailman olla, keitä olemme – homoseksuaaleja naisia. Ilman, että sitä meiltä riistävät erityisesti juuri ne, jotka väittävät olevansa lesbojen asialla, mutta joiden progressiivisten sateenkaarilippujen takaa paljastuu ruma totuus uuden ajan disinformaatiosta, homofobiasta ja naisvihamielisyydestä.
Kirjoittanut vieraskynä Duumimamma
Duumimamma on lesbo, ateisti ja sisällöntuottaja. Seuraa Duumimammaa TikTokissa.
Lue lisää vieraskynäkirjoituksia sivuiltamme:
Sami Montell: Homouden imago ajassa
S.K. Kaaruna: Mikä ihmeen Cass-review?
A.K.: Kenen Pride?
S.K. Kaaruna: WPATH – Tästä on kyse
Katso Lesbojen näkyvyydenpäivän video suomen kielisillä tekstityksillä, jossa esiintyy myös Duumimamma: