Tämä on anonyymi vieraskynäkirjoitus. Lämmin kiitos kirjoittajalle!
10 tapaa vahvistaa hyvinvointiaan vähemmistöön kuuluvana
Itsetuntemus
Henkinen hyvinvointi kasvaa psyykkisen työn ja itsestä vastuun kantamisen kautta. Se ei ole välttämättä helppo polku, mutta se palkitsee. Tässä juttuja, joita olen elämäni varrella oppinut ja joista opin koko ajan lisää. Toivottavasti joku lukija näistä viisastuu, että ei tartte kantapään kautta oppia, tai kokee samaistumisen ilon, että hei, mähän opin ihan saman!
1. Tunne itsesi ja näe itsesi. Kokonaisena.
Heti mentiin syvään päähän. Tämähän ei ole mikään helppo juttu, jos on kasvanut erilaisena, ”poikkeavana”. Silloin on helposti alkanut ajatella, että on jotenkin vääränlainen. On alkanut rajoittaa itseään sen suhteen mitä on ja mitä ”saa olla”, jos ei ole saanut omana itsenään hyväksyntää. Sitä ajattelee, että sitten kun pääsee vapaampiin, itselle sopivampiin piireihin, niin sitten on kaikki hyvin, sitten voi olla oma itsensä.
Vaan eipä ole homma niin helppoa. Kun on pienestä pitäen tottunut siirtämään jotain puolia itsestään sivuun, sitä tekee jo automaattisesti. Eli samalla tavalla kuin on suvaitsemattomassa ympäristössä esittänyt jotain muuta kuin on, nyt sateenkaariympäristössä vetää myös roolia. Luo itselleen vain uuden persoonan, joka on lähempänä sitä mitä oikeasti on, mutta josta on kuitenkin rajattu pois mitä kuvittelee, ettei siellä hyväksytä tai mitä ei itse itsessään hyväksy.
Asuinpaikka vaikuttaa, ikä vaikuttaa, piirit vaikuttavat siihen, mitä kohtaa ja mistä ottaa mallia. Ihminen kun tarvitsee muiden antamaa peilausta nähdäkseen itsensä. Mutta on opittava näkemään itsensä myös ilman niitä peilejä ja niistä riippumatta, koska muuten niitä alkaa liikaa miellyttää.
Peri-inhimillistä toimintaa, mutta pidemmän päälle haitaksi, kun päätyy muita miellyttääkseen tekemään ratkaisuja, jotka ei itselle ole hyväksi. Eikä sitä edes itse tajua välttämättä kuin vasta jälkeenpäin, kun ne omat, torjutut puolet murtautuvat esiin.
Jos tulee sellainen suuri vapauden euforia, että nyt voin olla ihan mitä vaan ja ihanaa olla täydellisen hyväksytty, niin se voi kertoa siitä, että nyt maailma näyttäytyy vähän liikaa vaaleanpunaisten tai sateenkaarevien lasien läpi. Voi siitä euforiasta nauttia, mutta laskeutumista auttaa, jos tiedostaa, ettei se välttämättä ole koko totuus. Ihmiset ovat erilaisia, sateenkaariyhteisön sisälläkin. Ja maanisen hyvä olo voi tulla myös siitä, että on torjunut itselleen tuskallisia asioita. Ja ne on pakko kohdata jossain vaiheessa matkalla kohti kokonaista itseä.
Rajat ja rajallisuus
2. Tunnista ja kunnioita omia ja toisten seksuaalisia rajoja.
Meillä kaikilla on omanlaisemme seksuaalisuus. Ja se on ok. Ihmisillä on omanlaisensa rajat ja mieltymykset, joskus ne löytyvät kokeilemalla, joskus ne tietää kokeilematta. Ja se on ok.
Sun rajat on sun turvaksi, sun mieltymykset on sun iloksi. Sulla saa olla just sellaiset rajat ja mieltymykset kuin on, ne eivät ei ole arvoja tai politiikkaa. Jos joku muuta väittää, niin sellaisia tyyppejä kannattaa välttää.
Valitettavasti kaikenlaisissa porukoissa, niissäkin, joissa puhutaan kauniisti rajoista, säännöistä ja suostumuksesta, on ihmisiä, jotka eivät tosiasiassa kunnioita toisten rajoja ja yrittävät painostaa, sheimata tai vääntää, eivätkä ota ”ei”-sanaa asiallisesti vastaan. Mutta juuri niiden takia ne omat rajat on erityisen tärkeä tietää.
Rajat tunnistaa, kun kuuntelee itseään. Niiden ylittämisestä, ajatuksestakin, tulee epämukava olo. Sulla on oikeus rajoihisi juuri siinä missä ne ovat.
Sama toisin päin: Toisten rajat ei oo tarkoitettu sua vastaan. Jokainen joutuu kohtaamaan sen, että haluaa, mutta ei tule halutuksi. Sen kanssa pitää oppia elämään, ja päästä torjunnoista yli. Se on aikuisen seksuaalisuuden perustaito.
3. Tunnista ihmisten välinen erilaisuus ja rajat
Ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on erilaisia maailmankuvia. Erilaisuutta ei usein ymmärretä tai ymmärretään väärin.
Elämä muuttuu paljon kevyemmäksi, kun ymmärtää, että paljon siitä, mitä yleisesti pidetään vihana tai fobiana, on ymmärtämättömyyttä, joka johtuu erilaisesta maailmankuvasta. Se ei kohdistu sinuun, se ei ole vihaa, vaikka tuntuisikin, että juuri sinua siinä jalan alle poljetaan. Eikä se mahdollisesti muutu, vaikka kuinka selittäisit, koska lähtökohdat ja kokemusmaailmat vaan ovat niin erilaisia. Siksi on tärkeää, jos voit, tavalla tai toisella, pitää henkiset ja/tai konkreettiset rajasi.
Toisten ymmärtämättömyyteen ja negatiivisiin mielikuviin itsestä on helpompi suhtautua, kun tiedostaa, että ei itsekään ymmärrä kaikkea muiden elämästä, eikä tarvitse! Todennäköisesti itselläkin on sellaisia käsityksiä eri asioista, jotka joidenkin muiden mielestä ovat todella pöyristyttäviä ja osuvat juuri heidän herkkiin kohtiinsa tavalla, jota et voi tietää tai et ymmärtäisi, vaikka tietäisit.
Tällaisia me ihmiset olemme, rajallisia olentoja. Ja se on ihan ok.
Sarjan seuraavassa osassa käsitellään triggereitä ja vähemmistöstressiä.